Valikko Sulje

Korkeakoulun liiketoiminta – haitta vai mahdollisuus?

Ammattikorkeakoululaissa (4 §) todetaan, että ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Ammattikorkeakoulu voi harjoittaa liiketoimintaa, joka tukee sen 4 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamista. On hienoa, että ammattikorkeakoululaissa näin on säädetty.

Menneinä vuosikymmeninä on toisinaan käyty keskustelua siitä, että oppilaitosten liiketoiminta ei saa haitata markkinoiden toimintaa ja kilpailua. Siksi nykyään oppilaitosten liiketoiminta pidetään selkeästi erillään valtion rahoittamasta toiminnasta. Ammattikorkeakoululaissa (55 § Liiketoimintaa koskevat tiedot) todetaankin selkeästi: jos ammattikorkeakoulu harjoittaa liiketoimintaa muutoin kuin erikseen kirjanpitovelvollisen yksikön muodossa, tätä liiketoimintaa koskevat tuloksellisuustiedot tulee esittää erikseen tuloslaskelman muodossa tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Merkittävässä määrin ammattikorkeakoulun liiketoiminta palvelee yhteiskunnan jatkuvan oppimisen tarpeita, jolloin yrityksille ja yhteisöille myytävä täydennyskoulutus on keskeinen liiketoiminnan muoto. Vuodesta 2019 lähtien ammattikorkeakoululakiin tehtiin lisäys tilauskoulutuksesta (13 §), jolloin ammattikorkeakoulu on voinut järjestää opiskelijaryhmälle myös korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö (tilauskoulutus). Tämä on mahdollistanut korkeakouluille myös koulutusviennin.

Liiketoiminta on korkeakoululle mielestäni merkittävä mahdollisuus juuri siten, että se tukee ammattikorkeakoulun eri tehtävien toteuttamista. Se ei ole haitta. Samat yritysasiakkaat ovat parhaimmillaan niin työharjoittelu- ja työpaikkojen tarjoajia opiskelijoille kuin opetuksen yhteistyökumppaneita, kun opiskelijat yhdessä korkeakoulun henkilöstön kanssa toteuttavat erilaisia kehittämis- ja innovaatiohankkeita. Edelleen samat yritykset ovat kumppaneina kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimushankkeissa, joita toteutetaan kilpaillulla ulkoisella rahoituksella, jota on yhdessä haettu eri rahoituslähteistä. Liiketoiminnan avulla korkeakoulu pystyy palvelemaan yrityksiä ja työelämää monipuolisemmin kokonaisuutena. Lisäksi yksi tärkeä näkökulma korkeakoulun liiketoimintaan on mielestäni se, että se vauhdittaa myös korkeakoulun toiminnan ja sen laadun kehittämistä vaativien maksavien asiakkaiden kanssa. Se on hyödyksi koko korkeakoululle ja sen monimuotoiselle toiminnalle!