Valikko Sulje

”Postimies soittaa aina kahdesti”, mutta milloin tulee inspiraatio?

Postimies soittaa aina kahdesti (The Postman Always Rings Twice). Elokuva on jäänyt mieleeni varmaankin siksi, että siinä on pääosassa Jack Nicholson ja tämä Bob Rafelsonin ohjaama elokuva on vuodelta 1981, jolloin olin 15 vuotias. Katsoin tuolloin todella paljon elokuvia. Maalaiskaupungin pojan pelastus oli videonauhurit, jotka yleistyivät 80-lla. Muutoin olisi jäänyt moni elokuva näkemättä. Kai ne olivat nuorelle tärkeää viihdettä, mutta oli niillä myös muunlainen merkitys. Niistä sai inspiraatiota kaikkeen, elämään.

Inspiraation käsite on yhdistetty kreikan kielen sanaan enthusiasmos, joka tarkoittaa mysteeristä, jonkun toisen kuin tekijän ääntä. Inspiroituneen kirjoittajan kirjoittaminen näyttää olevan helppoa, kuin automaattista. Inspiraatio on sekä syy että seuraus, joten saman kirjoittajan, joka näyttää saaneen inspiraation itsestään, sanotaan inspiroivan muita. Romanttisen ajan käsitykset inspiraatiosta ovat vaihtuneet nykyiseen käsitykseen jossa se liitetään kiinteästi yhteen luovuuden ja intuitiivisuuden kanssa. (Clark 2000)

Kun olen kuluvan lukuvuoden 2018-2019 kirjoittanut näitä blogitekstejä, olen tullut pohtineeksi inspiraatiota. Mistä se minulle tulee nykyään? Koska syksyllä päätin, että kirjoitan tämän lukuvuoden jokaiselle viikolle yhden blogitekstin, on ehkä osa inspiraatiosta velvollisuudentunnon kirvoittamaa? Halusin toteuttaa sen, minkä olin itselleni luvannut. Mutta se ei selitä, mistä inspiraatio ja idea tekstille syntyy.

”Postimies siis soittaa aina kahdesti”, mutta milloin tulee inspiraatio? Olen huomannut, että se tulee usein aamulla. Sunnuntaisin se tulee klo 7, kuten tänäänkin tätä blogitekstiä kirjoittaessani lokakuun syksyisenä aamuna (21.10.2018). Arkiaamuisin se tulee aiemmin. Sitä varmemmin inspiraatio tulee, mitä enemmän aamulla on aikaa sen hyödyntämiseen. Jotenkin inspiraatio osaa ilmaantua silloin, kun on aikaa antaa inspiraation rauhassa viipyä ja tehdä tehtävänsä.

Anna inspiraatiolle mahdollisuus tulla ja viipyä, se ansaitsee aikansa ja paikkansa. Se on blogitekstini keskeisin miete tänään.