Valikko Sulje

Harhailua vai itsensä löytämistä?

Tänään käynnistyi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen yhteishaku (20.3. – 3.4.2019.), jolloin moni tekee tärkeitä valintoja hakiessaan unelmiensa opiskelupaikkaa. Opiskelupaikan valitseminen on iso päätös, joka parhaimmillaan johdattelee elämässä juuri sille uralle, joka sopii itselle parhaiten. Millaisen valinnan sinä teit? Miten siinä onnistuit?

Minä en onnistunut ensimmäisellä kerralla. Minusta ei tullut insinööriä, vaikka aloitin tekniikan opinnot. Minusta ei myöskään tullut metsänhoitajaa, vaikka niin vielä lukiossa vakaasti uskoin. En edes pyrkinyt opiskelemaan alaa. Niin. Minusta tuli ekonomi, kauppatieteilijä. Tai oikeastaan, ”jos oikein silmiin katsotaan”, minusta on tullut sittemmin kasvatustieteilijä jatko-opintoharrastuksen myötä.

Onko kyse harhailusta vai itsensä löytämisestä? Siinä on visainen kysymys. Uraintentioni eivät toteutuneet sekä urahaaveet ja –valinnat ovat matkan varrella muuttuneet. Sitä voinee kutsua harhailuksi. Jos ajattelee, että se on ollut välttämätöntä ihmisenä kasvun ja ammatillisen kehittymisen näkökulmasta, on ehkä parempi kuvata sitä itsensä löytämiseksi. Tätä olen pohdiskellut paljon jatko-opintoharrastuksen myötä, kun väitöskirjani aiheena oli myyntityö ammattina ja tutkin ammattikorkeakouluopiskelijoiden käsityksiä ammatista.

Nykyään työn ohessa opiskelua ei koeta ongelmaksi

Jatkuva oppiminen nousee aina yhteiskunnassa tärkeäksi teemaksi talouskasvun aikaan, jolloin eletään työvoimapulan aikaa. Onneksi nykyään elinikäisen oppimisen idea ei enää nojaa liiaksi vain tähän, mutta positiivisia seurauksia ovat joustavien opiskelumahdollisuuksien lisääntyminen. Nykyään työn ohessa opiskelua ei koeta – ainakaan kaikissa oppilaitoksissa – ongelmaksi vaan pikemminkin lähtökohdaksi, joka huomioidaan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Samaan aikaa opiskelijavalintauudistuksen myötä erilaiset mahdollisuudet aloittaa ja jatkaa korkeakouluopintoja ovat lisääntyneet merkittävästi.

Mikään ei ole tärkeämpää kuin itsensä löytäminen

Kenenkään ei tulisi joutua ”harhailemaan” turhaan eli ainakaan tiedon tai ohjauksen puuttumisen takia. Samaan aikaan on annettava jokaiselle aikaa kasvaa ja kehittyä, sillä mikään ei ole tärkeämpää kuin itsensä löytäminen. Kun oma kiinnostuksen kohde löytyy, on pikemminkin haaste hillitä omia voimavarojaan – niitä loytyy kaikilta, kun ei vain luovuta niiden etsimisessä. Annetaan siinä tukemme toiselle, kun hän etsii itseään.