Valikko Sulje

Puhetta vai tuloksia?

Jos esitän itselleni kysymyksen, että odotanko puhetta vai tuloksia? Vastaus lienee useimmiten jälkimmäinen. Vaikka toivon puhetta, ajattelen silti samalla tuloksia. Toki olen joskus esittänyt itselleni myös kysymyksen, että voiko toimia johtajana olematta lainkaan tulosorientoitunut? Mielestäni ei. Eikö edes oppilaitoksen rehtori voisi toimia olematta lainkaan tulosorientoitunut? Mielestäni ei hänkään. Tulosten merkitys on korostunut koko ajan ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin muututtua tällä vuosikymmenellä kokonaan tulosperusteiseksi, se on vain lisännyt tulosorientaation vaadetta. Tämän seurauksia käsittelin blogitekstissäni viime syksynä (20.8.2018).

”Kai olen puhunut ja viestinyt myös muusta kuin tavoitteistamme?”

Voiko joku olla liian tulosorientoitunut? Mielestäni voi. Tai toisaalta ei voi. Oleellisempaa lienee miten se ohjaa tekemistä ja toimintaa sekä näyttäytyy muille ihmisille? Kun johtamisurani alkuvaiheessa ”otin ensimmäisiä johtamisaskeleita” ja sain uuden vastuualueen, kysyin kollegalta, miten hän oli kokenut toimintani? Erittäin analyyttisenä henkilönä hän ”meni mietteliääksi” ja seurasi tovin hiljaisuus. Ennen kuin hän ehti vastata, esitin johdattelevan jatkokysymyksen: ”Kai olen puhunut ja viestinyt myös muusta kuin tavoitteistamme?”. Tähän kysymykseen kollega vastasi helpottuneena nopeasti: ”Et.” Tokihan tämä kommentti toisaalta harmitti. Toisaalta se ei harmittanut lainkaan. Joukkueemme oli kuitenkin onnistunut yhdessä saavuttamaan asetetut tavoitteet, mistä voimme nyt olla ylpeitä ja kokea työn, tekemisen ja onnistumisen iloa

Olen ollut huojentunut siitä, että olen – ainakin omasta mielestäni – kyennyt sittemmin muokkaamaan omaa toimintaani suhteessa organisaation tilanteesta tai kehitysvaiheesta seuraaviin vaateisiin. Aina se ei ole ollut helppoa.

Ei voi olla jatkuvia puheita, sillä puhe ei tee tuloksia

Palaan uudelleen kysymykseen: ”Odotanko puhetta vai tuloksia?” Mitä kriittisempi on tilanne, sitä enemmän tarvitaan yhteistä ymmärrystä, mikä ei synny ilman puhetta. Puheen on oltava yhteistä, sillä on oltava alku ja loppu. Ei voi olla jatkuvia puheita, sillä puhe ei tee tuloksia. Puhe voi vain luoda edellytyksiä tulosten tekemiselle. Tulokset tarvitsevat syntyäkseen unelmia, jotka voivat ohjata ja kannustaa meitä, mutta ne tarvitsevat myös tekemistä – yhä enemmän yhdessä tekemistä!