Valikko Sulje

Hetki, johon on valmistautunut yli vuosikymmenen

Kirjoitin hakemukseeni taannoin seuraavasti: ”Olen kiinnostunut kantamaan vastuun Laurea-ammattikorkeakoulun johtamisesta rehtorina, joka toimii samalla Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtajana. Ammatillinen kasvu kohti ammattikorkeakoulun vaativaa rehtorin tehtävää on ollut tietoinen yli kymmenvuotinen prosessi. Rehtorina omistautuisin siten Laurean pitkäjänteiseen kehittämiseen.” Rekrytointiprosessi, johon osallistuin lukuvuonna 2013-2014, oli merkityksellisin rekrytointiprosessi, johon olin koskaan osallistunut. Kun olin työskennellyt kolmen ammattikorkeakoulun johtajistossa neljän rehtorin suorassa alaisuudessa kahdella eri vuosikymmenellä, minulle oli muodostunut vahva tahtotila kantaa yhä suurempaa vastuuta ammattikorkeakoulutoiminnasta. Tänään tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun 1.2.2014 aloitin työni Laurea-ammattikorkeakoulun rehtorina ja toimitusjohtajana. Silloin koitti hetki, johon olin valmistautunut yli vuosikymmenen.

Rehtorin työ on ollut jatkuvaa oppimista

Vaikka tuossa merkityksellisessä hetkessä oli toki valtavasti hyötyä pitkästä kokemuksesta ammattikorkeakoulun johtamistyössä ja esimiehenä toimineiden rehtoreiden työskentelyn havainnoinnista, oli selvää, että jokaisen on oma ”taakkansa kannettava”. Tiedostin tuolloin hyvin rehtorin työn vaateiden suuren murroksen, joka oli seurausta siirtymisestä tuloksellisuuteen perustuvaan rahoitusmalliin. Kiristyvä valtiontalous ja ammattikorkeakoulujen rahoitusleikkaukset korostivat entisestään uusia johtamisvaateita. Korkeakoulu oli tilanteessa, jossa se ei ollut koskaan aiemmin ollut. Toimintaympäristön ja –edellytysten rajut muutokset olivat välittömästi ”työpöydällä”. Rehtorin työ on ollut jatkuvaa oppimista, sillä kompleksisen korkeakoulutoiminnan johtaminen tarkoittaa toimimista samaan aikaan monella ”areenalla” niin korkeakoulun sisällä, alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti. Näitäkin mielenkiintoisemman dimension synnyttää tehtävän kaksinainen rooli samaan aikaan ”rehtorina eli korkeakouluyhteisön isänä” ja osakeyhtiön toimitusjohtajana, jotka ovat luonteeltaan kovin erilaisia, vaikkakin yhtä tärkeitä rooleja. Kumpaakaan ei voi tehtävässä sivuuttaa. Viiden vuoden jälkeen voin ”koputtaa puuta” ja olla kiitollinen, missä tilanteessa korkeakoulumme on. Lämmin kiitos niin omistajayhteisöille, henkilöstölle, opiskelijoille kuin kaikille korkeakoulun kumppaneille ja muille sidosryhmille!

Laurea-ammattikorkeakoulu on vahva ja uusiutumiskykyinen yhteisö

Korkeakoulumme uudisti sisäistä organisaatiotaan 1.1.2019 alkaen vastaamaan 2020-luvun uudistuviin vaateisiin. Valtioneuvosto päätti tämän jälkeen tammikuussa (17.1.2019) ammattikorkeakoulujen uudesta rahoitusmallista, joka otetaan käyttöön 1.1.2021 alkaen. Kahden vuoden siirtymäsäännöksestä huolimatta uudesta rahoitusmallista seuraa valtion perusrahoituksen voimakas lasku, joka on n. -1.300.000 euroa edellisvuoden tasosta sekä vuodelle 2021 että 2022 eli yhteensä n. 2.600.000 euroa. Vuoden 2023 rahoitukseen pystymme ketterällä toiminnan uudistamisella reagoimaan jo paremmin. Korkeakoulultamme vaaditaan siten vahvaa uudistumista ja kykyä sopeuttaa toimintaansa Valtioneuvoston osoittamaan rahoituskehitykseen. Tähän olemme toki saaneet korkeakouluyhteisönä jo valmennusta, sillä perusrahoituksen lasku on jatkoa nyt päättyvälle viisivuotiskaudelleni rehtorina. Rehtorina olen edelleen omistautunut korkeakoulun niin kuin myös toimitusjohtajana olen edelleen omistautunut yhtiön pitkäjänteiseen kehittämiseen ja minulla on edelleen paljon opittavaa, jokaiselle päivälle – oppia ikä kaikki. Laurea-ammattikorkeakoulu on vahva ja uusiutumiskykyinen yhteisö ja luotan sen kykyyn kehittää toimintaansa myös uudella vuosikymmenellä!