Valikko Sulje

Kuluuko aikani vai kertyykö sitä?

Minulle tämä viikko on ”välimallin viikko”. Viime viikolle ajoittunut arkipyhä, kun vietimme Suomen itsenäisyyspäivää torstaina, katkaisi rytmiltään samanlaisten viikkojen sarjan. Vaikka työssä ei ole montaa, ellei peräti lainkaan identtistä työpäivää, ovat arkiviikot tiivistahtisia. Yhtä seuraa toinen, toista kolmas jne. Kuinka ollakkaan, yhtäkkiä on joulukuu ja itsenäisyyspäivä 6.12. Silloin arki pysähtyy. Kun arki pysähtyy, on luontaista pohtia mennyttä ja tulevaa. Niin. Ja nyt on sitten ”välimallin viikko”. Tämän viikon jälkeen alkaa valmistautuminen lähestyvään jouluun ja vuodenvaihteeseen, joka katkaisee työkauden. Siirrytään syyslukukaudesta kevätlukukauteen.

Olin vappuna vuonna 1984 Alulavan huvikeskuksessa Alavudella kuuntelemassa Kirkaa, jonka lämmittelybändinä oli v. 1982 perustettu ja silloin vielä varsin tuntematon bändi eli Kolmas Nainen. Sitä ”tituleerattiin” Alavuden ”Dr.Feelgoodiksi”, jota olin aiemmin kuunnellut. Kolmas Nainen teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Se soi edelleen Akaan Toijalassa. Kolmannen Naisen (Pauli Hanhiniemen) sanoitukset puhuttelevat kuten esimerkiksi (Elämän tarkoitus, v. 1991):

” Tänä yönä tunnen heikkouteni tarkemmin kuin koskaan. Ei vuodet kulu, ne kuluttaa. Puree palan, sitä mutustaa. Se, minkä koetat jättää taa, muistaa muistuttaa. Osoita taas elämän tarkoitus, oon ehtinyt jo unohtaa sen. Opeta taas elämän tarkoitus.”

Sanoittaja Pauli Hanhiniemi on joskus haastattelussa todennut: ”aika ei kulu, sitä kertyy”. Niin. Kun aikaa kertyy, kertyy kokemusta. Kun ihmisenä haluaa kehittyä, on ajan kertyminen suuri oppimisen mahdollisuus. ”Ei vuodet kulu, ne kuluttaa.” Jos aikaan suhtautuu niin, että aikaa kuluu tai jollakin tapaa ”valuu hukkaan”, niin vuodet todellakin kuluttaa. Ajan kulkua ei voi nopeuttaa, sitä ei voi hidastaa. Elämä on tässä ja nyt. Aikaa kertyy koko ajan, oli arkiviikko, arkipyhäviikko tai tällainen ”välimallin viikko”. Jokainen viikko, päivä ja hetki, joka kertyy, voi opettaa minulle jotain uutta ja voin kehittyä ihmisenä. Silloin ajan kuluminen ei kuluta minua.